Rauhalan historia

1700-luvulla, kun Suomi kuului Ruotsin kuningaskuntaan ja Oulu oli valtakunnan pikkukaupunki, oli tapana koketeerata Kaivohuoneella. Åströminpuiston alueella sijaitsi terveyslähde, jonka yhteydessä oli tällainen Prunnihuone. Vesi paransi niin reumatismin kuin ihottumat. Kaupungin kassaan kilahti kuusi kuparitaalaria veden juonnista ja jonossa piti käyttäytyä kunnolla. Jos kaivohuoneen jonossa äksyili, saattoi saada rangaistuksen. Paikalle rakennettiin myös ravintola.

Ympäristöstään erottuva Rauhalan päärakennus on seisonut paikallaan Åstöminpuiston reunalla lehmusten, koivujen, tuomien ja omenapuiden katveessa jo vuodesta 1899, jolloin oltiin oltu Venäjän vallan alla jo pitkään ja Oulussa oli noin 12 000 asukasta. Tuolloin se rakennettin Åströmin nahkatehtailijasuvun Karl Robert Åströmin toiselle vaimolle Clementine Åströmille, joka oli hiljattain jäänyt leskeksi. Aikaansaavat veljekset Karl Robert (1839-1897) ja Hemming (1844-1895) Åström perustivat 1860-luvulla Ouluun menestyvän nahkatehtaan, jonka laajalla alueella tämäkin rakennus aikanaan sijaitsi. Tehdas toimitti Venäjän sotaväelle hevosvarusteita, saappaita ja muuta tarvittavaa. Toiminta hiipui välillä, mutta sodilla oli positiivinen kääntöpuolensa, koska niiden aikana tavaraa tarvittiin enemmän. Tehdas toimi vielä satakunta vuotta perustajiensa kuoleman jälkeen 1970-luvulle saakka. Monilla oululaisilla lienee vieläkin vintillä rikkoutumattomat Oosrömmin monot tai salkku.

Lue Rauhalan historiaa eteenpäin tästä...